Ulkoilureitit

Pihlaisten alueelta löytyy paljon nähtävää ja koettavaa joihin pääset tutustumaan näiden nettisivujen kautta virtuaalisesti, mutta mikäli halajat aitoja luontokokemuksia ja elämyksellisiä hetkiä perinteikkäissä maaseutumaisemissa ja korpien kätköissä, niin tutustuppa meidän ulkoilureittikarttoihin ja suuntaa Pihlajavedelle!

Ajankohtaista

Ohjeistus koronavirukseen liittyen
(Päivitetty 9.6.2021)

Luonnossa liikkuminen on helppoa ja turvallista koronavirustilanteesta huolimatta, kunhan muistaa turvaetäisyydet, hygienian ja noudatat terveysviranomaisten ohjeita. Metsähallitus on koonnut sivuilleen hyviä yleisohjeita retkeilyyn koronavirustilanne huomioiden.

Suomen kesä
(Päivitetty 9.6.2021)

Näppituntuman perusteella hyttysiä ja mäkäräisiä on Pihlaisilla hieman tavanomaista enemmän liikkeellä. Onnistuneen retkikokemuksen varmistat varaamalla mukaan hyönteiskarkoitetta ja paljasta ihoa suojaavia vaatteita.

Gallén -kierroksella, Iso-Korpijärven maisemissa  kiertotie käytössä
(Päivitetty 11.6.2021)

Iso-Korpijärven eteläreunassa kulkeva polku on osin tulvaveden vallassa. Gallén -kierros on ohjattu kulkemaan kiertotietä pitkin – osin vanhaa Pirkan taipaleen reittipohjaa myöten. Reitin varrella on ilmoitus ja kartta kiertotietä koskien.

Koskireitin varrella hakkuutyö
(Päivitetty 8.6.2021)

Koskireitillä, Vähälammen pohjoispuolella on käynnissä hakkuutyö. Hakkuutyön kesto on noin 2-3 viikkoa, jonka ajaksi reitille on merkitty tietä pitkin kulkeva kiertotie. Kiertotie pidentää reittiä n. 100 metriä. Katso reitti kartalta.

Kevättulva-alueilla vielä märkää
(Päivitetty 8.6.2021)

Kevättulvien aikaan vesi nousi poluille vesistöjen läheisyydessä, erityisesti Koskireitillä, mutta myös pienemmillä alueilla muillakin reiteillä. Vaikka vedenpinta onkin jo laskenut, on tulva-alueilla sijaitsevat polut vielä paikoitellen märkiä ja mutaisia. Koskireitille suuntaavan kannattaa varustautua märkään soveltuvin jalkinein. Koskireitillä on myös väliaikainen kuormalavoista muodostettu tulvasilta, joka tullaan korvaamaan myöhemmin pysyvämmällä rakenteella.

Huomioitavaa reiteillä kulkiessa

Pihlaisten ulkoilureitit on toteutettu yhteistyössä Pihlajaveden ja Karimon kyläyhdistysten kesken vapaaehtoistyöhön perustuen. Vuosien 2020 – 2021 aikana reitistölle on lisätty suuntaviittoja ja kohdeopasteita Liikkuva kylä -hankkeen avustuksella ja reitistön viitoitusta kehitetään jatkuvasti. Reitit kulkevat vaihtelevasti metsäpolkuja ja kyläteitä pitkin tutustuttaen kulkijan Pihlajaveden maalais- ja metsämaisemiin tehden reitistöstä oivallisen kotiseutumatkailukohteen, mutta tarjoten nähtävää myös muille ihmettelijöille. Monet alueella sijaitsevat luonto- ja kulttuurikohteet, kuten esim. Pihlajaveden vanha kirkko, erämaajokireitti Pihlaiskosket, Natura 2000 -kohde Pihlajavesi ja sen yläjuoksun pienvedet ja Korpikirjasto ovat ainutlaatuisia kohteita jopa koko Suomen mittakaavassa.

Reitistöllä sijaitsevat taukopaikat ovat pääosin paikallisten yhdistysten, hirviseurojen ja kalastuskunnan ylläpitämiä paikkoja, joiden käyttöön on ulkoilureittiä varten saatu lupa. Koska taukopaikoilla on monenlaista vierailijaa, voi sinne joskus roskiakin jäädä. Taukopaikkojen siisteydestä pyritään kuitenkin huolehtimaan talkoovoimin parhaalla mahdollisella tavalla ja tietenkin jokaisen retkeilijän toimesta retkeilijänetiketti huomioiden.

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta reitit kulkevat yksityisten metsänomistajien maalla. Maanomistajien kanssa on tehty sopimukset ulkoilureittien merkitsemisestä maastoon, mutta sopimuksissa ei ole rajoitettu esim. metsänhoidollisia toimenpiteitä. Pihlajaveden ulkoilureitistö kattaa yli 100 reittikilometriä, joten reitistön varrelle mahtuu myös talousmetsää ja hakkuuaukkoja. Toisaalta metsätalous on ollut läpi historian tärkeä elinkeino Pihlajavedellä, joten osaltaan metsänhoidolliset toimenpiteetkin ovat osa Pihlajaveden kulttuurimaisemaa.

Reitit on viety metsäpoluille silloin kun siihen on ollut mahdollisuus, mutta osin hyödynnetään myös olemassa olevaa kylätieverkostoa, joka soveltuu mainiosti erityisesti pyöräilyyn. Reittipohjia, kuten Koskireitin vanhoja kalastajien polkua ei ole erityisesti pohjustettu, joten varsinkin kevättulvien aikaan kannattaa varautua märkään maastoon soveltuvin jalkinein. Samoin hiekkatiet voivat kelirikkoaikaan olla varsin pehmeitä kuljettavia. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa.

Koska reitistön ylläpito on kyläläisten talkootyöhön perustuvaa, voi ulkoilureittien palvelut laadullisesti erota esim. kansallispuistojen tarjoamista palveluista. Pihlajavesi tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoisen retkeilyreitistön yleisesti tiedossa olevien ja suosittujen ulkoilureittipaikkojen rinnalle. Reitistö sopii erityisesti jo hieman enemmän retkeilyä harrastaneille. Suuntamerkkejä on maastossa auttavasti, jonka vuoksi kartta kannattaa ottaa reiteille mukaan, kuten aina erämaassa kulkiessa.

Turvallisuusasiakirja

Turvallisuusasiakirjan laatiminen on lakisääteinen velvoite kuluttajapalveluille (kuluttajaturvallisuuslaki 7 §). Palveluntarjoajan eli ulkoilureitin ylläpitäjän tulee laatia turvallisuusasiakirja palveluille, joiden riskejä ei voida katsoa vähäisiksi.

Seikkailu-, elämys- ja luontopalvelut on katsottu sellaisiksi ohjelmapalvelutyypeiksi, joista tulee laatia turvallisuusasiakirja, jollei siihen sisältyvää riskiä voida arvioida vähäiseksi. Turvallisuusasiakirja sisältää suunnitelmat vaarojen tunnistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi sekä niistä tiedottamiseksi palveluntarjoamisessa mukana oleville.

Pihlajaveden ulkoilureitistöä koskevan turvallisuusasiakirjan voit lukea täältä.

Tarkista sää ja varoitukset

Ennen retkelle lähtöä tarkista paikallissää ja varustaudu sen mukaisesti. Märällä säällä tai pakkasella polut ja siltarakenteet voivat olla liukkaita. Sään merkitys korostuu erityisesti melontareitillä Pihlaisselällä, jossa pitkät etäisyydet voivat yllättää kokemattoman melojan.

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset) aikana tulenteko on kiellettyä.

Hätätilanteet

Lataa puhelimeesi 112-sovellus ja pidä sijaintitoimintoa päällä retkeillessäsi. Sovelluksen kautta soittamalla hätäkeskus näkee sijaintisi.

Toimintaohjeet hätätilanteessa:

  1. Soita hätäilmoitus numeroon 112, et tarvitse suuntanumeroa
  2. Kerro, mitä on tapahtunut: onnettomuus vai sairaskohtaus
  3. Tapahtumapaikka, tarkka osoite ja opastus sinne. Pyri kertomaan millä reitillä olet ja mahdollisesti minkä tunnistettavan kohdan olet viimeksi ohittanut.
  4. Kerro, montako potilasta on
  5. Kerro, onko ihmisiä hengenvaarassa
  6. Kuuntele ohjeita, vastaa kysymyksiin ja sulje puhelin vasta saatuasi luvan
  7. Rauhallinen ja selkeä hätäilmoitus takaa nopean lisäavun

Kannattaa pitää puhelin lämpimänä sekä ruokaa ja juomaa mukana. Ulkoilureiteillä voi olla katvealueita, joten reittisuunnitelma aikatauluineen on hyvä ilmoittaa jollekin.

Palaute reitin ylläpitäjille

Palvelun käyttäjiltä tullut palaute on aina ensisijaisen tärkeää ja se auttaa palvelun kehittämisessä, niin myös meillä Pihlajavedellä. Toivomme, että ulkoilureittejä koskeva palaute lähetetään reittien ylläpitäjälle, jolloin se myös  antaa mahdollisuuden kehittää palveluita tulevaa varten.

Voit lähettää palautetta palautelomakkeella, sähköpostia osoitteeseen info@mypihlajavesi.fi tai suoraan sähköpostitse reittien ylläpitäjille.

Pihlaisten ulkoilureittien ylläpito on paikallisten kyläyhdistysten vastuulla. Reittien ylläpitovastuu on jaettu reittien mukaan seuraavasti:
Gallén -kierros | Vanhan kirkon lenkki | Lieroisen Lenkki | Purolan luontopolku
Pihlajaveden kyläyhdistys ry

pihlajavesi.info@gmail.com
p. 040 025 6945

Gallén -kierros | Kontioreitti | Koskireitti

Karimon kyläyhdistys ry
karimon.kyla@gmail.com
p. 040 762 8134

Pihlaisselän selätys -melontareitti

Pihlaisselän selätys -melontareitin osalta ylläpito- ja hoitotyöt kattavat reitin lähtöpisteiden huollosta huolehtimisen siltä osin kuin kyse on ulkoilureitistä ja siihen liittyvistä opasteista ja tienviitoista. Vesistöalueella liikkuminen tapahtuu liikkujan omalla vastuulla. Melontareitillä liikkuvat voivat vierailla Pihlajaveden osakaskunnan hallinnoimilla yhteisaluesaarilla, Pöllösensaarella ja Kaunissaarilla, mutta em. kohteiden ylläpito- ja hoitovastuu kuuluu ensisijaisesti Pihlajaveden osakaskunnalla.

Gallén -kierros - 60 km

Kesällä 1900 Akseli Gallén-Kallela lähti Kalelasta korpivaellukselle kohti Keski Suomea. Gallén polki metsäteitä ja mukanaan hänellä oli piirustuslehtiö, johon hän ikuisti matkan varrella kohtaamiaan luontonäkymiä ja kulttuurimaisemia. Matkasta ei kuitenkaan selvitty ilman vastoinkäymisiä, sillä Pihlajavedellä Gallénin polkupyörä hajosi ja hän joutui jäämään paikan päälle odottamaan varaosia. Gallén kuitenkin käytti aikansa hyödyksi ja tutustui Pihlaisten seutuun. Odotusaikanaan hän teki yksityiskohtaisia piirroksia Pihlajaveden vanhasta kirkosta ja kirjoitti kokemuksistaan.

Gallén -kierros (n. 60 km) johdattelee sinut korpivaellukselle Pihlaisten ympäri kulttuurihistoriallisesti merkittävien maisemien ja upeiden luontokohteiden kautta. Koe erämaan lumo ja Pihlaisten ikiaikainen kutsu Gallénin jalanjälkiä seuraamalla. Ota oma piirustuslehtiösi mukaan ja kirjaa tai maalaa kokemuksesi muistiin – ole kuin Gallén!

Pihlaisselän selätys - 20 km

Pihlaisselän selätys on n. 20 km pitkä melontareitti Karansalmen kylätalolta, Ahtaansalmen kautta Sahanrantaan. Järvi on aina ollut pihlajavetisiä yhdistävä tekijä. Ennen maanteiden aikaa vesistö tarjosi kulkuväylän kylien välille sekä reitin kirkkomatkoille. Pihlaisselän selätys melontareitti kuljettaa melojan Pihlajaisselän yli Salmenkylästä Asemankylälle eli aivan järven laidalta toiselle.

Pihlaisselän laajat järvenselät, suojaiset lahdet ja katalat karikot tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja niin kokeneemmille kuin aloittelevillekin melojille. Pihlaisselän selätys on melontareitti, jonka voi aloittaa joko Karansalmen kylätalolta tai Sahanrannasta. Reitin varrella sijaitsee Pihlajaveden osakaskunnan omistamia yhteisaluesaaria, joissa retkeilijä voi vapaasti pysähtyä viettämään evästaukoa tai lämmittämään vaikka saunaa melonnasta jäykistyneiden lihasten hellimiseksi.

Kontioreitti - 20 km

Kontioreitti on n. 20 km pitkä rengasreitti, jonka nimi juontuu suo- ja korpialueesta, jonka eläimistöön kuuluu mm. karhu ja susi. Reitin varrella voi nähdä näiden suurpetojen jälkiä sekä monia muita. Reitti onkin tarkoitettu luonnosta ja hiljaisuudesta nauttivalle retkeilijälle. Maalaismaisemassa kulkevana reitti tarjoaa myös kulttuurellisia elämyksiä maaseudun elinkeinojen ja vanhojen rakennusten muodossa. Vesistö on oma reitistöön liittyvä elementtinsä. Alueella on ollut aiemmin susilauma, jota johti alfanaaras ”Kara”. Susinaaras pannoitettiin
reitin sisäpuolella ja se sai nimensä alueen kantatilan mukaan.

Koskireitti - 8.6 km

Koskireitti on nimensä mukaisesti Pihlaisten koski- ja erämaamaisemissa kulkeva rengasreitti. Reitin alueella kulkeva Pihlaiskosket on 2.1 km pitkä jokireitti Pihlajaveden alapuolisen Vähälammen ja Kuusijärven välissä. Tämä erämaakoskialue koostuu useammasta saman virran yhteydessä sijaitsevasta koskesta, joiden yli pääsee kulkemaan rakennettuja kävelysiltoja pitkin. Alueelle on istutettu taimenta, kirjolohta ja harjusta, mutta myös säyne, hauki ja ahven ovat yleisiä tuttavuuksia kalastajille. Koskella asuu myös majava. Mainioiden kalastusmahdollisuuksien lisäksi Koskireitti sopii hyvin luonnonrauhasta nauttivalle retkeilijälle.

Lieroisen lenkki - 12.5 km

Lieroisen lenkki on nimetty Pihlaisten alueella v. 1634 asustaneen noita Antti Lieroisen mukaan. Reitti kulkee Papinpuron yli noidan kotisijoille Valkeisen rantaan, jossa järven vesi on edelleen merkillisen kirkasta, liekö taikuudella siihen osansa? Valkeiselta matka jatkuu Lieroisen piiloluolalle, jossa hänen kerrotaan lymyilleen piilossa vainoajiltaan. Piiloluolalta reitti palaa turvallisesti takaisin Asemankylälle, vaan yhtä hyvin ei käynyt noita Lieroiselle… Kyläläiset kertovatkin pimenevinä iltoina “Lieran” haamun edelleen kulkevan vanhoilla kotikonnuillaan loitsuja lukien.

Vanhan kirkon lenkki - 8.5 km

Vanhan kirkon lenkki kiertää Pihlajaveden kulttuurimaisemissa Asemankylän ja Sahankylän kautta Pihlajaveden Vanhalle kirkolle, jota on myös Suomen mystisemmäksi kirkoksi tituleerattu. Erämaakirkkonakin tunnettu ristikirkko rakennettiin alunperin ilman lupaa kymmenen talon ja neljän torpan voimavaroilla 70 vuotta ennen kuin seutukunnalle saatiin ensimmäinen tie. Korpikansan sisukkuudella rakennetun kirkon seinille syöpyneet kirkkokansan varjot muistuttavat edelleen menneistä ajoista. Kirkolta reitti palaa Asemankylälle Valkeajärventietä pitkin, joka rakennuksineen edustaa maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.

Purolan luontopolku ja Koivurannan kataja

Purolan luontopolku on nimetty Kalliopuron luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä sijainneen Purolan vuokratalon mukaan, joka oli yksi ensimmäisistä Pihlajaveden julkisista rakennuksista. Luontopolku (n. 400 m) kulkee Purolan vuokratalon raunioille, missä sijaitsee myös kyläläisten ja koulun oma ÄlyAsema. Samalla voi myös vierailla katsomassa Keuruun suurinta katajaa, joka löytyy Koivurannasta.