Lieroisen lenkki

Lieroisen lenkki on nimetty Pihlaisten alueella v. 1634 asustaneen noita Antti Lieroisen mukaan. Reitti kulkee Papinpuron yli noidan kotisijoille Valkeisen rantaan, jossa järven vesi on edelleen merkillisen kirkasta, liekö taikuudella siihen osansa? Valkeiselta matka jatkuu Lieroisen piiloluolalle, jossa hänen kerrotaan lymyilleen piilossa vainoajiltaan. Piiloluolalta reitti palaa turvallisesti takaisin Asemankylälle, vaan yhtä hyvin ei käynyt noita Lieroiselle. Kyläläiset kertovatkin pimenevinä iltoina “Lieran” haamun edelleen kulkevan vanhoilla kotikonnuillaan loitsuja lukien. 

Lieroisen lenkki on n. 12.5 km pitkä rengasreitti, jonka suositeltu kulkusuunta on vastapäivään, aloituspisteenä Kauppala. Reitti kulkee pääosin metsäautoteitä, mutta sisältää n. 1 km mittaisen metsäosuuden, joka on maastonmuodoiltaan haastavampi. Reitti kulkee myös n. 1 km matkan yleisen ajotien reunassa ja ylittää rautatien kahdesti vartioidun tasoristeyksen kautta. Ulkoilureitillä kulkijoita kehoitetaan yleiseen varovaisuuteen.

Klikkaa karttakuvaa avataksesi kohdekartan isompana.

Reitin pituus

12.5 km

Nähtävyydet reitillä

  1. Kauppala
  2. Papinpuro
  3. Syväoja
  4. Lieran piiloluola
  5. Pönttöpuisto

Reittivaihtoehdot

Reittiä voi pidentää yhdistämällä sen Vanhan kirkon lenkkiin.

Reittimerkinnät

Reitti merkitty maastoon huomiomerkein
sekä puisilla pihlajanmarjaopasteilla.

GPX-jälki

Lataa jälkitiedosto GPS-laitteeseesi jälki.fi sivustolta.

Reitin ylläpito

Pihlajaveden kyläyhdistys ry
pihlajavesi.info@gmail.com • p. 0400 256 945

Lieran piiloluola – siirtolohkare, joka on kiilautunut muutaman muun kiven päälle muodostaen alleen pienen luolan. Kun ympärille on asetellut risuja ja sammalia peitoksi, niin piilo on varmasti ollut hyvä!

Metsäautotie Valkeiskankaalla

Papinpuro virtaa keväisin ja syksyisin. Perimätieto kertoo noita Lieroisen loitsineen puron veden, niin että papilla ei ollut asiaa sen yli veden purossa virratessa. 

Mönkijäura Valkeiskankaalla uimarannan läheisyydessä.

Valkeisen (järven) uimaranta on mukavasti metsän siimeksessä. Reitti kulkee vanhaa polunpohjaa myöten aivan rannan tuntumassa.

Valkeisen vesi on merkillisen kirkasta, liekö noituudella siihen oma osansa? Kerran noita Lieroinen oli saanut hauesta ruodon kurkkuunsa. Tämän jälkeen hän suutahti ja noitui niin, että sen jälkeen järvestä ei ole enää haukea noussut.