Gallén -kierros
Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn vaatimat tehtävät, kattofreskojen maalaus, Iiris-huoneen suunnittelu ja toteuttaminen sekä näyttelyn käytännöllisten pulmien ratkaiseminen oli mittava urakka, joka uuvutti kansallistaiteilijan. Kotimaahan palattuaan Gallén kaipasi jälleen koskemattomiin erämaihin.
Muutaman viikon Kalelassa levättyään hän pakkasi maalaustarvikkeensa ja lähti yksinään polkupyöräretkelle. Matka alkoi 16.8.1900 ja kesti noin viikon. Kohteena olivat tälläkin kertaa Keski-Suomen salomaat.
Metsätiet johdattivat hänet Ruovedeltä Virroille ja sieltä Pihlajavedelle, Multian Kulhanlinnaan ja Saarijärvelle. Saarijärvi voi tosin kunnan sijaan tarkoittaa myös lähellä Multian Kulhanlinnaa sijaitsevaa Saarijärvi-nimistä järveä. Paluumatka tapahtui Multian ja Keuruun kautta takaisin etelään.
Gallén polki metsäteitä ja mukanaan hänellä oli piirustuslehtiö, johon hän ikuisti matkan varrella kohtaamiaan luontonäkymiä ja kulttuurimaisemia. Matkasta ei kuitenkaan selvitty ilman vastoinkäymisiä, sillä Pihlajavedellä Gallénin polkupyörä hajosi ja hän joutui jäämään paikan päälle odottamaan varaosia. Gallén kuitenkin käytti aikansa hyödyksi ja tutustui Pihlaisten seutuun. Odotusaikanaan hän teki yksityiskohtaisia piirroksia Pihlajaveden vanhasta kirkosta ja kirjoitti kokemuksistaan.
Pihlajavedellä vietettynä aikana syntyi useita piirroksia sekä ”Vanhan kirkon ovi” akvarelli. Kotiin kirjoittaessaan, hän kuvaili Pihlajaveden vanhalla kirkolla tuntemiaan kokemuksia runomuodossa. Myöhemmin Gallen-Kallela palasi Pihlajavesi-muistoihinsa Afrikka-kirjansa prologissa, vaikkakin pieniä taiteellisia vapauksia ottaen.
”Ihania erämaita täällä on, mittaamattomia soita ja korpimetsiä.”
– Akseli Gallen-Kallela
Tekijä Akseli Gallen-Kallela. Teos: “Vanhan kirkon ovi”. Pihlajavesi, elokuu, 1900. Akvarelli. Lainaus teoksesta Rakkaus Keski-Suomeen, Aivi Gallen-Kallela-Sirén, Hannu Tarmio ja Varpu-Liisa Tapissier-Möttönen 2007, Jonnaco Oy
Koe Pihlajaveden lumo Gallén-Kallelan jalanjälkiä seuraamalla!
Miltä tuntuisi yöpyä teltassa keskellä suota tai nukahtaa laavun suojassa tähtitaivaan alle? Tule ja koe Pihlajaveden erämaan lumo sekä kansallismaisemien ikiaikainen kutsu.
Gallén -kierros (n. 60 km) johdattelee sinut korpivaellukselle Pihlaisten ympäri kulttuurihistoriallisesti merkittävien maisemien ja upeiden luontokohteiden kautta. Kulje Gallénin jalanjäljissä, pysähdy erämaan äärelle, tutustu paikalliseen kulttuuriin ja viritä aistisi äärimmilleen. Koe erämaan lumo ja Pihlaisten ikiaikainen kutsu Gallénin jalanjälkiä seuraamalla. Ota oma piirustuslehtiösi mukaan ja kirjaa tai maalaa kokemuksesi muistiin – ole kuin Gallén!
Klikkaa karttakuvaa avataksesi kohdekartan isompana.
Reitin pituus
Noin 60 km
Reittivaihtoehdot
Gallén-kierros patikkareitti yhdistää Pihlajaveden alueen ulkoilureitistöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Voit kiertää Gallén -kierrosta myös lyhyemmissä erissä tutustumalla seuraaviin reitteihin:
Nähtävyydet reitillä
Gallén -kierros kuljettaa retkeilijän läpi 27 kohteen kautta, jotka on merkitty yleiskartalle.
Reittimerkinnät
Reitti merkitty maastoon huomiomerkein, puisilla pyöräilijäkylteillä sekä pihlajanmarjaopasteilla.
Reitin ylläpito
Yhteistyössä:
Pihlajaveden kyläyhdistys ry
pihlajavesi.info@gmail.com • p. 0400 256 945
Karimon kyläyhdistys ry
karimon.kyla@gmail.com • p. 040 762 8134
- Gallén kierros on suunniteltu kierrättäväksi jalan tai pyörällä Gallén-Kallelan silmin koettuna, mutta osa reitin varrella olevista kohteista on myös ajoneuvoin lähestyttävissä.
- Matkan pituuden vuoksi on suositeltavaa varata tarpeeksi lämmintä vaatetta, vettä ja evästä mukaan sekä varautua yöpymään matkan varrella. Yöpyminen onnistuu kätevimmin virittämällä riippukeinu kahden puun väliin tai teltta tasaiselle alustalle.
- Koe Pihlajavesi ja siirrä tuntemuksesi älylaitteelle tai piirustuslehtiölle Gallénin tavoin. Voit halutessasi jättää tuotoksesi kierroksen jälkeen Kauppalaan. Luovutetuista töistä kootaan taidenäyttely. Voit myös jakaa tuotoksesi sosiaalisessa mediassa tägäämällä #gallenkierros
Pihlajavedellä kierrellessään Gallén ikuisti paikallisia nähtävyyksiä ja maanmerkkejä piirustuslehtiönsä sivuille. Hyvin on taiteilija saanut näkymät ikuistettua, eikö vain?
Tekijä: Akseli Gallen-Kallela, Teos; Kivisilta. “Pihlajavesi, 1900”. IV-16. Kuvalähde: Gallen-Kallelan Museo, yksityiskokoelma
Ahtaansalmen kivisilta joskus 1920-luvun tietämissä. Kuvalähde: Seppo Vatanen.
Tekijä: Akseli Gallen-Kallela, Teos; Lyijykynäpiirustus.“Gallén, Pihlajavesi, 1900. Pihlajaveden kirkon sisustaa. IV-12. Kuvalähde: Gallen-Kallelan Museo, yksityiskokoelma
Josef Stenbäckin valokuva Pihlajaveden vanhasta kirkosta
vuodelta 1906. Museoviraston kuvakokoelmat.
Metsäpolku reitin varrella.
Mäntymetsää ja jäkälikköä Lehtovuoren tien varressa Lienkallioiden läheisyydessä.
Pihlajaveden uuteen kirkkoon tultiin myös kirkkoveneellä. Kirkolle nouseva rinne oli varmasti hikinen taival, eikä venematkan aikana jäykistyneet jäseneet auttaneet asiaa. Nykyisellään tien yläpäästä aukeaa kauniit näkymät Pihlaisselälle.
Pihlajaveden Koivumäentien varressa sijaitseva Heiluva kivi ei sijaitsekaan missään muualla kuin ”Heiluvankivenmäellä”. Tämä pakettiauton kokoinen siirtolohkare heiluu yhden miehen tai naisen voimilla, kunhan sitä vain oikeasta kohdasta kutittelee.