Pönttöpuisto
Pönttöpuisto on osa entistä Pihlajaveden Asemanpuistoa, joka oli aikoinaan erittäin hyvin hoidettu ja istutuksin somistettu puistoalue. Pönttöpuistoalue rajoittuu rataan ja rivitaloon sekä Valkeajärven- ja Simsiöntiehen. Pönttöpuistoreittiin kuuluu myös Vaivasenkuja sekä Kauppalasta Asemalle johtava tie. Alueen omistaa pääosin Keuruun kaupunki. Radan varsi kuuluu Ratahallinnon omistukseen ja pieni osa puistoa on yksityisomistuksessa. Puistoalue oli päässyt erittäin pahasti pusikoitumaan ja suurin osa istutuksista on hävinnyt. Ylikäytävän vieressä ollut VR.n asuinparitalo on purettu. Talosta on jäljellä vain perustuskiviä, talonparikellarit ja kaivo.
Pihlajaveden kyläyhdistyksessä syntyi idea raivata puisto ja tehdä siitä järjestyksessä Suomen toinen pönttöpuisto. Syksyn ja kevään 2015 – 2016 kuluessa kylälle työllistetty henkilö valmisti 127 linnunpönttöä, joista yli 40 numeroitua pönttöä on asennettu pönttöpuistoreitin varrelle. Puiston pöntöt on ollut mahdollista ostaa omaksi nimikkopöntöksi. Kaikki alueen pöntöt on rekisteröity miljoona pönttöä kampanjaan. Kauppalasta on mahdollista ostaa itselleen oma nimikköpönttö ja tuoda se Pönttöpuistoreitin varrelle lintujen iloksi.
Puistoa varten on entisöity vanhat Valkeajärven pysäkin penkit, joilla istuskellen voi mainiosti seurata, mitä puistossa tapahtuu. Keväällä ja kesällä Pönttöpuistossa onkin aikamoinen lintujen sirkutus. Onpahan siellä majaillut lehtopöllökin erään katkenneen koivun nokassa. Alueen kasvit on inventoitu ammattilaisten toimesta ja osa kasveista on merkitty puistoon kyltein. Puistosta löytyy mm. erittäin vanha lehmus ja sinikuusamaa.
Hyvä puistossa kulkija alueen roskahuollosta vastaa jokainen puistossa kulkija itse. Älä siis jätä puistoon mitään sinne kuulumatonta!
Puiston rakentaja: Pihlajaveden kyläyhdistys ry
Sijainti
Info
Pönttöpuiston sisäänkäynnin yhteydessä on opasteteline, jossa kerrotaan puiston historiasta. Vieraskirja sijaitsee opasteen takana sijaitsevassa laatikossa.
Aukioloajat
Aina avoinna – ei pääsymaksua.
Pönttöpuistosta löytyy mm. seuraavia kasveja:
- Peltokorte
- Kiiltolehtinen paju
- Nurmitädyke
- Rantakanankaali
- Iso aho-orvokki
- Metsätähti
- Lillukka
- Niittynätkelmä
- Nurmipuntarpää
- Metsäorvokki
- Metsämaitikka
- Kevätleinikki
- Pikkutalvikki
- Aitovirna
- Taulakääpä
- Lattakääpä
- Sinikuusama
- Isotalvikki
- Oravanmarja
- Niittysuolaheinä
- Ojakellukka
- Poimulehti
- Suo-orvokki
- Kantokääpä
- Lehmus
- Käenkaali
(inventoitu 7.6.2016, Sulkava/Sulkava/Kallio)
Pönttöpuiston maisemaa pian sisäänkäynnin jälkeen.
Pönttöpuistoon on istutettu tulevaisuuden kuusi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.
Aikoinaan radan varressa sijaitsi VR:n työntekijöiden asuintalokäytössä ollut paritalo. Kun kyseessä oli paritalo, niin pitihän silloin olla parikellarikin. Vanha maakellari on edelleen samalla paikallaan, mutta se on poistettu käytöstä ja turvallisuussyistä kellariin meneminen on estetty.
Pönttöpuistossa vierailija voi istahtaa vanhalle VR:n penkille, jotka on alunperin peräisin Valkeajärven pysäkiltä.