Kotiseutumuseo

Pihlajaveden kotiseutumuseon pihassa on yhdeksän rakennusta, joissa on nähtävillä museon esineitä eri aihepiireistä. Museon päärakennus on Pihlajaveden ensimmäinen pappila, joka on rakennettu Koipijärven rannalle vuonna 1830. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1890-luvun alussa uuden pappilan tieltä. Vuonna 1891 uudelleen pystytetyssä rakennuksessa aloitti toimintansa Pihlajaveden ensimmäinen kansakoulu. Rakennuksen toinen pääty oli koulukäytössä ja toisessa päädyssä oli opettajan asunto. Koulu lakkautettiin 1966, jonka jälkeen siinä toimi kunnan kirjasto. Pihlajaveden kotiseutuyhdistys muutti rakennuksen museoksi. Avajaisia vietettiin 3.9.1978. Museossa on esillä satoja esineitä, jotka kertovat koulunkäynnistä, kirkkoperinteestä ja maaseudun elämästä entisajan Pihlajavedellä.

Koulun piharakennuksiin kuuluivat erillinen sauna ja ulkorakennus. Sauna on entinen pakaritupa, joka toimi koulun keittolana ja pitkämatkalaisten oppilaiden koulukortteerina. Saunassa on nähtävänä entisaikaan paljon käytetty pellavaloukku ja saunomiseen liittyvää esineistöä. Pitkässä piharakennuksessa on oppilaita varten käymälät, sekä omansa myös opettajille. Rakennuksen toisessa päässä on kaksipilttuinen navetta opettajan karjaa, lähinnä lehmiä, varten sekä rehuvarasto ja varasto esim. polttopuiden säilytykseen. Rakennuksessa esillä olevat tavarat ovat pääosin maataloustyökaluja ja -koneita.

Leppämäen talosta hankittu tuulimylly on rakennettu vuonna 1880 Herman Leppälän toimesta ja käyttötarkoituksessaan se palveli vuoteen 1930 asti. Vuonna 1957 Pihlajaveden kotiseutuyhdistys siirsi sen Leppämäen talosta vanhan kirkon läheisyyteen ja vuonna 1987 se siirrettiin museoalueelle.

Tuulimyllyn läheisyydessä sijaitsee vuonna 1859 rakennettu lainajyvämakasiini, joka siirrettiin kokonaisena museolle v. 1992. Tänä päivänä lainajyvämakasiinissa järjestetään monenlaisia tapahtumia ja elokuvanäytöksiä.

Vähäkömin tyttären morsiusaitta on ollut Vanhassa Sällissä nuorikon kapioaittana sekä myöhemmin kala-aittana ja vilja-aittana. Se siirrettiin Sällin koululle vuonna 1935, jossa se toimi museoaittana. Siinä on yhä esillä tällöin kerättyä esineistöä. Viereinen Herman Männistön aitta on alun perin toiminut kirkkoherra Brusilan kala-aittana ja esillä onkin kalastusvälineitä vuosikymmenten takaa.

Klikkaa karttakuvaa avataksesi kohdekartan isompana.

Info

Opastusvaraukset Pihlajaveden kotiseutumuseoon ja Pihlajaveden vanhaan kirkkoon Keuruun museosta.

Aukioloajat

Avoinna kesäaikaan, muulloin sopimuksen mukaan.
Ei pääsymaksua.

Pihlajaveden Kotiseutuyhdistys

Pihlajaveden kotiseutumuseon toimintaa pyörittävä Pihlajaveden kotiseutuyhdistys, joka perustettiin v. 1954, toimii käsittäen koko entisen Pihlajaveden kunnan alueen. Sen pääasiallisena tarkoituksena on vaalia arvokasta kotiseutuperinnettä, lisätä ja siirtää kotiseututietoutta tuleville polville sekä kerätä ja tallentaa monipuolista materiaalia eri aikakausilta.

 

Jäseneksi?

Jos haluat olla Pihlajaveden kotiseutuyhdistyksen jäsen ja tukea sen toimintaa, niin maksa 10 euron suuruinen jäsenmaksu tilille FI43 4762 1020 1262 62, kirjaa viitteeseen myös nimesi. Jäsenmaksun voi maksaa myös käteisellä museossa kesällä. Kiitos tuestasi!

Kotiseututuotteita

Myytävänä uusia Pihlajavesi-isännänviirejä (3,5 m ja 4,5 m) Kotiseutumuseolla, Kauppalassa ja Karansalmen kylätalolla aukioloaikaan, hinta 55 €/kpl.

Aisapuu

Kotiseutuyhdistyksen ”siipien suojassa” toimii ansiokas kyläjulkaisupiiri, joka kansalaisopistolta saadun ohjaajan johdolla toimittaa ”Aisapuu”-nimistä kylälehteä. Ensimmäinen julkaisupiiri aloitti syksyllä 1991 ja siitä lähtien lehteä on julkaistu neljä lehteä vuodessa. Aisapuusta on muodostunut todellinen kotiseututietouden tallentaja ja välittäjä niin menneiden aikojen kuin myös nykyisen elämänmenon kuvaajana. Kyläläisten runsas tuki innostaa jatkamaan työtä edelleen. Osallistu kansalaisopiston kurssille ja tule mukaan kirjoittajaksi!

Museon pihapiirin rakennuksia. Vasemmalta oikealle: Vähäkömin morsiusaitta, kirkkoherra Brusilan kala-aitta sekä Leppämäen talon tuulimylly.

Vanhan kirkon alkuperäinen tuuliviiri kuuluu museon esinekokoelmaan. Kirkon remontin yhteydessä tuuliviiristä valmistettiin tarkka kopio, joka on edelleen käytössä kirkkotapulin huipulla.

Rakennusvuosi on kaiverrettu Leppämäen talon tuulimyllyn hirteen. Tuulimyllyn rakennuttaja oli Herman Leppälä ja mylly oli aktiivisesti käytössä 1880 – 1930. Myöhemmin Kotiseutuyhdistys osti ja siirsi myllyn museoalueelle.

Ennen kaikki oli paremmin? Kuvassa entisajan kouluateriaa kuvaava asetelma eli maitopullo ja pettuleipää.

Kotiseutumuseon päärakennuksessa toimi aikanaan Pihlajaveden ensimmäinen kansakoulu. Museon kokoelmiin kuuluu paljon kouluaiheista esineistöä, kirjoitusvihkoja ja oppikirjoja.

Kaijanahon paja on saatu museolle lahjoituksena vuonna 1983. Entisaikaan pajassa työskenteli seppä, joka valmisti tarve-esineitä metallista takomalla.

Polkukäyttöinen ompelukone oli yleensä talon emännän tiukassa varjeluksessa, eikä lapsilla ollut asiaa mennä sillä leikkimään.

Lainajyvämakasiini oli syömä- ja siemenviljan jakelun mahdollistamiseksi perustettu viljavarasto, jonne jokainen talollinen oli velvoitettu toimittamaan viljaa tilan koon mukaan. Pula-aikoina makasiinista lainattiin viljaa talollisille, tai annettiin korvauksetta kaikkein köyhimmille.

Hirsirunkoisista taloista on moneksi. Entinen pakaritupa on toiminut aiemmin koulun keittolana sekä pitkämatkalaisten oppilaiden koulukortteerina. Myöhemmin rakennus toimi koulun saunana.